Kirjoitin aiemmin kasviterraariosta, jonka vuosia sitten rakensin vanhaan akvaarioon. Mainitsin silloin, että jos olisin tekemässä samaa paremmalla ajalla ja suuremmalla budjetilla, tekisin muutamia asioita toisin. Tänä kesänä siihen vihdoin tarjoutui tilaisuus.
Leopardigekkomme Napsu muutti keväällä tilavampaan terraarioon (joka, sattumoisin, on se sama vanha akvaario, jossa edellinen pienoisviidakkoni asusti) ja sen vanha koti jäi ylimääräiseksi. Rakensin siitä nyt pienen sademetsän koristamaan muuten kasvitonta makuuhuonetta – koska kyllähän kaikissa hyvissä makuuhuoneissa on oltava sademetsä.
Tässä artikkelissa käyn läpi terraarion rakennuksen vaiheet, käyttämäni tarvikkeet ja budjetin – josko joku lukijoista innostuisi itsekin rakennuspuuhiin.
Etsin inspiraatiota ja vinkkejä sopiviin tarvikkeisiin nuolimyrkkysammakkoterraarioiden rakennusohjeista. Näitä pieniä sammakoita harrastetaan kirjaimellisesti rakentamalla niille pienoiskokoinen viidakko elävine kasveineen kaikkineen. Terraariota ei tarvitse koskaan perinpohjaisesti siivota, koska pohjamateriaalin pieneliöt hajottavat sammakoiden jätökset, ja kasvit käyttävät ne edelleen ravinteinaan.
Ruukkusorasäkki on terraarion pohjalle tulevaa salaojitusta varten, vasemmalla näkyvä akvaarioliikkeestä ostettu suodatinmattolevy pengerrysten tekoon, kookoskuituturve- ja sammalharkot kasvualustaksi ja rautakaupasta noudettu myrkytön hyttysverkko salaojituksen ja kasvualustan pitämiseen erillään. Korkkipuutausta ja ontto korkkitammen oksa ovat eläinkaupan terraario-osastolta ja lasisilikoni rautakaupasta. Näiden lisäksi tarvittiin tietenkin itse terraario, joka oli mitoiltaan 60x45x45-senttinen ExoTerra.
Mitään muuta tekniikkaa terraarioon ei tule kuin valaistus. Ensi hätään kaivoin kaapista ikivanhan akvaariovalaisimen, jossa on aivan yhtä ikivanha 15 watin akvaarioloisteputki. Viimeistään valon syksyllä vähetessä sen tilalle on vaihdettava parempi järjestelmä. Suunnittelen siihen 2 x 18 watin loisteputkille sopivaa (melkein yhtä iänikuista) akvaariovalaisinta, joka tällä hetkellä on papukaijojeni väliaikaisena uv-valaisimena. Ne saavat aikanaan linnuille sopivan välkkymättömän valaisimen, ja tämä kiertää puolestaan terraariovaloksi. Juuri tästä syystä mitään toimivaa ei kannata myydä pois.
Ihan ensiksi täytyi tietenkin kiinnittää tausta paikalleen. Korkkitausta osoittautui aavistuksen liian leveäksi, ja jouduin veistämään sitä terävällä veitsellä sen verran, että sain sen paikalleen. Sitten pursotin sen taakse reilut möykyt silikonia ja ladoin pinon kirjoja painoksi sillä välin, kun silikoni kuivui. Vuorokautta myöhemmin työ jatkui. Kaikki silikonin käsittely kannattaa hoitaa ulkosalla tai muuten hyvin tuuletetussa tilassa, sillä silikonihöyryn hengittäminen ei ole varsinaisesti hyväksi. Itse hoidin homman parvekkeella.
Seuraavaksi oli pengerrysten vuoro. Käytin kaapista löytynyttä akvaariosuodattimen tee se itse -materiaaliksi tarkoitettua karkeaa suodatinmattoa. Se oli jo kertaalleen varsinaisessa tarkoituksessaan käytettyä, siitä likaisensinertävä väri. Huokosiin jäänyt liete toimii ylimääräisenä lannoituksena kasveille, joten uusiokäytöstä on vain hyötyä.
Tein terraarioon kolme tasoa: alinna etualalla on lampi, seuraavassa tasossa 6-7 senttiä korkean penkereen takana ovat jatkuvassa kosteudessa viihtyvät kasvit, ja korkeamman penkereen takana noin 15 sentin korkeudessa pohjalta ne, jotka saavat välillä hieman kuivahtaakin.
Silikoonasin penkereet tukevasti kiinni pohjalasiin, ja sitten taas odoteltiin kuivumista.
Seuraavaksi olikin aika kantaa koko komeus paikoilleen makuuhuoneen lipaston päälle. En tietenkään malttanut odottaa puolisoa kotiin, vaan hoipuin yksikseni painavan lasilaatikon alla. Kaikeksi onneksi perille päästiin ilman onnettomuuksia.
Nyt päästiinkin vihdoin tositoimiin. Etualan lammen pohjamateriaaliksi tuli kourallinen Bilteman hiekkapuhallushiekkaa, jota sattui pussinpohjallinen kaapista löytymään. Yhtä hyvin siihen olisi voinut kouraista hiekkaa pihalta.
Salaojituksen tarkoitus on estää kasvien juuria seisomasta vedessä, sillä varsin harvat kasvit sietävät sitä. Tähän tarkoitukseen lisäsin pengerrysten taakse noin parin sentin kerroksen ruukkusoraa. Jotta salaojitus ja kasvualusta eivät ajan mittaan täysin sekoittuisi, leikkasin hyttysverkosta karkeasti sopivanmallisia paloja, jotka asettelin ruukkusoran päälle.
Sitten olikin kasvualustan vuoro. Liotin toisesta ExoTerran harkosta viitisen litraa sammalta (joka on vielä osittain elossa, ja alkaa hyvällä onnella ajan mittaan kasvaa) ja toisesta vajaat yhdeksän litraa kookoskuituturvetta. Takana pilkottavassa rasiassa on vielä litran verran lähimetsästä haettua kariketta oikeanlaisen hajottajaeliöstön saamiseksi. Keräsin mukaan myös kourallisen pieniä kastematoja.
Turve loppui aavistuksen kesken, ja jouduin jatkamaan sitä erilaisilla kotoa löytyneillä pussinpohjilla, mutta lopulta terraariossa oli pengerrysten korkeudelta kasvualustaa.
Pääsin myös kasvien osalta suoraan asiaan, sillä Araflora-verkkokaupasta Hollannista tilaamamme kasvit olivat saapuneet jo pari päivää aiemmin ja odottelivat kohtaloaan väliaikaislaatikossa. Tässä kuvassa ovat mukana myös Lilyn lihansyöjäkasvit ja suloiset köynnösflamingonkukat.
Olen itse erikoisten sanikkaisten ystävä, joten joukossa on esimerkiksi kielisaniainen, antennisaniainen ja Huperzia carinata -lieko. Periaatteessa tällaiseen terraarioon sopii mikä tahansa trooppinen kasvi, joka arvostaa korkeaa ilmankosteutta. Haaste on lähinnä löytää lajeja, jotka eivät välittömästi rehahda liian suuriksi.
Hulautin ensin terraarioon kannullisen vettä, jotta salaojakerroksen vesivarasto olisi paikoillaan ja lammessa olisi vettä, ja aloin sitten sommitella kasveja paikoilleen samalla kun jatkoin pengerrysten naamiointia.
Eläinkaupasta ostamani ontto korkkitammen oksa pääsi kahteen eri käyttötarkoitukseen. Veistin sen yläpuolelta irti siivun, jolloin oksasta tuli ikään kuin pitkänomainen kouru. Kourun täytin orkideamullalla ja rahkasammalella ja naamioin sen puusta pudonneeksi epifyyttien peittämäksi karahkaksi. Sille pääsivät kasvamaan sellaiset epifyyttikasvit, joiden kasvualustan on välillä kuivuttava kunnolla.
Ylimääräiseksi jääneen kappaleen nostin lammen rannalle vaahtomuovia peittämään. Tässä puuhassa mikään ei mene hukkaan. Korkkitaustaa veistäessä syntyneet palaset työnsin etulasin ja vaahtomuovipenkereen väliin piilottamaan sinistä muovia.
Tämännäköisenä jätin terraarion asettumaan ensimmäisiksi päiviksi. Sittemmin olen tehnyt pieniä muutoksia: vaihtanut vasemmassa laidassa näkyvän köynnösflamingonkukan taka-alalle, koska tarkemmin ajatellen se ei vaikuta kasvilta, joka pitää tasaisesta kosteudesta. Olen lisännyt pätkän ludisiaa, pari papukaijojen jyrsimää Promenaia “Sunshine” -orkidean alkua ja pätkän vaniljaa. Lisäksi olen työntänyt sinne tänne akvaariosta raaputtamiani jaavansammalen ja salaattisaniaisen alkuja siinä toivossa, että ne ryhtyisivät peittämään pohjaa vihreään mattoon. Pienen oksan konnanputkeakin nyhdin akvaariosta lampeen.
Nyt vain odotellaan. Toistaiseksi terraario näyttää vielä vähän rähjäiseltä ja vastaistutetulta, onhan se ollut pystyssä vasta yhdeksän päivää. Useat kasvit ovat kuitenkin jo varovasti alkaneet kasvattaa uusia lehtiä, joten joutunen viidakkoveitsen kera karsintapuuhiin ennen kuin aavistankaan.
Ja kuinka paljon tämä lysti maksoi? Budjettini koko komeudelle oli 150 euroa, ja pysyin siinä varsin hyvin. Kasvien suhteen olisin selvinnyt huomattavasti halvemmalla, jos olisin ostanut tavallisempia lajeja kotimaisista kaupoista, mutta tietenkin väen väkisin halusin erikoisuuksia. Toisaalta itse terraarion ja suuren osan muusta roinasta kaivoin valmiina kaappien perältä, mikä säästi huomattavia summia.
Tässä ostoslista omasta viidakosta haaveilevalle:
- – Terraario. Tämän saimme liskon mukana edullisesti: uutena ReptileManiacs veloittaa samanlaisesta 127,50 €. ExoTerroissa on verkkokatto. Ilmankosteuden pitämiseksi tarpeeksi korkealla se kannattaa peittää tai korvata lasilla tai muovilla. Itse laitoin tilalle pleksilevyn, joka on yli kymmenen vuotta sitten leikkautettu pikkukaupungin lasiliikkeessä jo aikaa sitten pois myydyn akvaarion kansilasiksi. Kuten sanottu, mitään ei kannata myydä pois.
- – Valaisin. Tämän olen ostanut akvaarioliikkeen romukasasta aikanaan kympillä: uutena tismalleen samanlainen kustantaa täällä 52,50€, mutta huomattavasti edullisemmin vastaavan saa vaikkapa rautakaupasta tai käytettynä harrastajilta. Tietenkin vanhanaikaisten loisteputkien sijaan kannattaa harkita vaikkapa led-valaistusta, joka on ostohinnaltaan kalliimpi, mutta säästää sähkön ja vaihtopolttimojen hinnassa.
- – Tausta. Tässä tapauksessa luonnonkorkkia, 17,70 € täällä. Vielä parempi olisi ollut Xaxim- eli puusaniaiskuitutausta, johon voi istuttaa kasveja suoraan ja joka saattaa alkaa itsekseenkin kasvaa pieniä epifyyttejä, mutta siitä olisi saanut pulittaa viitisenkymppiä.
- – Karkea suodatimattolevy pengerrysten tekoon. Täältä 12,50 €. Samaa materiaalia voi käyttää ruukkusoran sijaan myös salaojana.
- – Kasvualusta. Käytin paketillisen kookosturvetta (2,90 €) ja vajaan puoli pakettia sammalta (7,70 €) sekä muutaman kourallisen Kekkilän orkideamultaa (6 litran säkki 7,95 €). Salaojitukseen meni vajaa neljän litran säkillinen ruukkusoraa (3,20 €) ja muutama kappale hyönteisverkkoa (50×250 cm pala 6,50 €)
- – Silikonituubi ja puristin. Akvaariokäyttöön tarkoitettua myrkytöntä lasisilikonia saa useimmista rautakaupoista. Hintaa oli reilun kympin verran kumpaisellakin.
Lisäksi ostin epifyyttioksaksi naamioitavaksi korkkipuun oksan, jolle tuli paikallisessa eläinkaupassa hintaan 19,90 €.
Entä sitten kasvit? Omalle Arafloran tilaukselleni (seitsemän kasvia ja Lilyn kanssa puoliksi jaetut toimituskulut) tuli hintaa yhteensä 70,50 €, sillä sorruin ostamaan useita kalliita erikoisuuksia. Lisäksi laitoin terraarioon alkuja sanikasta, ludisiasta ja Promenaia-orkideasta, huonovointisen vaniljan sekä aiemmin ostamani kuningasbegonian, joille varmaankin voisi myös laskea jonkinlaisen hinnan.
Kerran perustettuna pienoissademetsä on helppo – ja ilmainen – ylläpitää. Kun vedenpinnan taso laskee ja kasvualusta alkaa kuivua, vettä lisätään, ja silloin tällöin kasveja on hyvä suihkutella, mutta siinäpä tarpeelliset hoitotoimenpiteet sitten ovatkin. Halutessaan terraarioon voi asuttaa myös eläimiä: riippuen omista mieltymyksistä, terraarion koosta ja kosteuden asteesta asukkaiksi sopivat esimerkiksi nuolimyrkkysammakot tai muut pienet sammakot, kauniit kukkakuoriaiset tai vaikkapa trooppinen rukoilijasirkka.
Jää vielä nähtäväksi, muuttaako omaankin viidakkoomme vielä eläinasukkaita.
Viimeaikainen Posti
