Lapsuudessani Kaakkois-Aasiassa limoviikuna (Ficus benjamina) oli aivan tavallinen piha- ja metsäpuu. Nimenomaan puu, sillä luonnossa kasvaessaan limoviikunatkin kasvavat hurjaan kokon huonekasveina kasvatettaviin yksilöihin verrattuna: ne saattavat saavuttaa helposti 30 metrin korkeuden. Limoviikuna siis kasvaa luonnonvaraisena Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Pohjois-Australiassa. Se on myös Thaimaan pääkaupungin Bankokin virallinen nimikkopuu.
Luonnossa limoviikunapuun tekemät viikunat ovat monien kyyhkyjen suosiossa ja sitä käytetäänkin esiintymisalueellaan paljon puistopuuna. Myös huonekasvina kasvatettava limoviikuna voi joskus tehdä pieniä viikunoita, jotka ovat kypsyessään koristeellisen oranssinpunaisia ja lopulta violetinmustia.
Huonekasveina limoviikuna on erittäin helppohoitoinen ja siksi hyvin suosittu muun muassa toimistotilojen, aulojen, käytävien ja muiden julkisten tilojen somistajana. Kiiltäväpintaiset soikeat lehdet suojaavat kasvia hyvin kuivalta ilmalta ja säännöstelevät tehokkasti kasvin haihduttamista. Ihanteellisin valaistus limoviikunalle on tietenkin valoisa kasvupaikka, mutta se sopeutuu kyllä myös vähäisempään valoon. Talvisin kastellaan harvemmin ja annetaan mullan kuivua pinnalta kunnolla, kesällä vettä saa antaa enemmän, silloinkin kuitenkin pintamulta saa kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua. Kasvi tarvitsee kuitenkin kunnolla vettä jokaisella kastelukerralla, ei siis mitään muutamaa tippaa vaan reilu loraus.
Talvisin kasville kannattaa antaa merileväuutetta samalla, kuin muillekin kasveille ja kesäisin kunnon kasvilannoitetta. Kasvualustana toimii tavallinen turvepohjainen kukkamulta.
Koska limoviikuna kasvaa isoksi puuksi, sitä kannattaa huonekasvina kasvattaessa pitää melko ahtaassa ruukussa ja vaihtaa isompaan vasta, kun ruukku on täynnä juuria. Mikäli kasvi käy liian isoksi, sitä voi myös leikata latvustosta kasvun hillitsemiseksi. Irti leikatuista latvoista saa sitten kätevästi pistokkaita, jotka voi puolestaan istuttaa uusiksi kasveiksi.